Monet sukututkimuksesta kiinnostuneet henkilöt ovat varmasti kuulleet käsitteen geneettisestä sukututkimuksesta. Mitä geneettinen sukututkimus oikeastaan tarkoittaa? Tutkitaan asiaan hieman tarkemmin. Geneettinen sukututkimus on palvellut tutkijoiden apuna jo uuden vuosituhannen, eli 2000 luvun alusta asti. FamilytreeDNA-palvelu tuli Suomeen vuonna 2006 ja käsittelee aihetta, miten perinteinen sukututkimus tukee DNA-testien avulla suoritettua sukututkimusta. Testi tarjoaa kattavaa tietoa muun muassa siitä, tukevatko geneettinen ja perinteinen sukututkimus toisiaan.

Miten geneettinen sukututkimus laaditaan?

Geneettinen sukututkimus suoritetaan nykyään USA:ssa. Testin saa käyttöönsä netin avulla menemällä kyseisen palveluntarjoajan verkkosivustolle. Näytteen tekeminen on helppoa, sillä se otetaan esimerkiksi korvapuikon avulla omasta poskisolukosta. Näyte laitetaan mukana olevaan näyteputkiloon ja lähetetään analysoitavaksi laboratorioon. Tulokset saa 1-3 kuukauden kuluttua. Testin tulokset näkyvät testin tilaajan omalla asiakastilillä.

Geneettinen sukututkimus perustuu ihmisen kehon omiin soluihin, joissa on mukana DNA:ta. Ihmisen perimä, eli myös genomiksi kutsuttu, on tulkittavissa jokaisen oman DNA-kierteen avulla. Käytännössä jokaisella ihmisellä on perimässään puolet biologiselta isältä ja puolet biologiselta äidiltä saatua perimää. Jokainen ihminen on kuitenkin yksilöllinen, joten mitä ominaisuuksia ja piirteitä ihminen biologisilta vanhemmiltaan saa, on täysin sattuman aikaan saamaa. Sukututkimusta aloittavalle henkilölle on omat DNA-testit, joiden avulla tutkitaan omia sukulaisuuteen liittyviä asioita ja suhteita. Kyseinen testi ei anna tietoja sairauksista tai yleisestä terveydentilasta.

Perinteinen vai geneettinen sukututkimus?

  • DNA-sukututkimus ei ole milloinkaan vaihtoehto perinteiselle sukututkimukselle. DNA-testi ei tarjoa sukupuuta, eli se ei kerro esimerkiksi nykyisistä elossa olevista sukulaisista, vaan pureutuu pidemmälle suvun esihistoriaan.
  • DNA-sukututkimuksen avulla voi löytää uusia sukulaisia, joiden alkuperää voi selvittää perinteisen sukututkimuksen avulla. Käytännössä yhteisen esivanhemman on kuuluttava kuitenkin aina arkistojen kätköissä olevien yleisten kirkonkirjojen kattamaan aikaan.
  • DNA-sukututkimus voi tuoda vahvistuksen perinteisen sukututkimuksen avulla saataviin epävarmoihin sukulaistietoihin. Kyseisen tutkimuksen avulla voi löytää ”uusia esivanhempia”, joista on mukavaa keskustella verkossa muiden sukututkimuksesta kiinnostuneiden nykyisten sukulaisten kanssa.
  • Sukututkimuksen tietoja on mukavaa välittää verkossa sukulaisten kesken erilaisten palveluiden ja sähköpostin avulla. Internet tuo siis paljon todellista hyötyä sukututkimusta laadittaessa ja sen tekeminen on helppoa.